Päätehtävä

Pesänselvittäjä on henkilö, jonka tuomioistuin (käräjäoikeus) määrää hakemuksesta hoitamaan kuolinpesän asioita ja saattamaan kuolinpesän jakokuntoon. Tuomioistuin voi myös tarvittaessa erottaa pesänselvittäjän tehtävästään. Pesänselvittäjä ei ole kuitenkaan viranomainen. Laajoissa kuolinpesissä, joissa on monimutkaisia käsiteltäviä asioita, voi pesänselvittäjiä olla poikkeuksellisesti useita (PK 1:5 §). Pesänselvittäjän tulee toimia tehtävässään puolueettomasti.

Pesänselvittäjä ottaa pesän hallintaansa. Näin hän voi suorittaa tarvittavat toimet, jotka tähtäävät pesän jakokuntoon saamiseen. Pesänselvittäjän on ryhdyttävä pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin, jotka koituvat kaikkien pesän intressien hyväksi.

Juoksevan hallinnon hoitaminen

Pesänselvittäjä on kuolinpesässä virallisselvittäjä, jonka tehtävänä on velkojen selvitys ja velkojen maksaminen sekä muut toimenpiteet, joita tarvitaan pesän saattamiseksi tilaan, jotta perinnönjako voidaan toteuttaa. Pesänselvittäjän tehtävät ovatkin suurimmaksi osaksi toimintaa, jossa kuolinpesän asiat pyritään järjestämään siten, että velat on saatu joko maksettua tai hoidettua ja velkojat on saatu selvitettyä sekä tilit hoidettua ynnä muuta toimintaa, jota voidaan luonnehtia hallinnolliseksi toiminnaksi.

Omaisuuden hallinta

Pesänselvittäjän tulee selvittää mikä omaisuus on luettava kuolinpesän omaisuudeksi. Pesänselvittäjän tulee pyrkiä saavuttamaan sovinto velkojien kanssa velkojen maksamisesta ja määrätä kuolinpesän varallisuudesta sen mukaisesti, että toimet auttavat velkojen selvittämistä. Mikäli kuolinpesä on ylivelkainen, voi pesänselvittäjä päätöksellään päättää kuolinpesän velkojen maksusta PK 19:12 a §:n mukaisesti. Nykyisin (vuoden 2004 jälkeen) voidaan ylivelkainen pesä päättää pesänselvittäjän päätöksellä konkurssin sijasta.

Legaattien täyttö

Pesänselvittäjän tulee myös täytäntöönpanna erityisjälkisäädökset ja tarkoitemääräykset.

Kanneoikeus

Pesänselvittäjällä on oikeus toimia kuolinpesän edustajana kolmatta vastaan eli osakkailla ei ole oikeutta edustaa kuolinpesää ilman pesänselvittäjän valtuutusta.

Tehtävistä yleisesti

Pesänselvittäjää ei voi määrätä avioero-osituksiin/erotteluihin. Omaisuuden ositusta/erottelua varten määrätään pesänjakaja.

Kaikki toimet eivät ole pesänselvittäjän tehtävänä. Vaikka sinänsä, pesänselvittäjällä on ainut mahdollisuus saada tietoja kuolinpesän tilien käytöstä perittävän elinajalta, ei pesänselvittäjän aina kuulu lähteä selvittämään tilien käyttöä. Kyseessä on yleensä toiminta, joka ei palvele koko pesää. Tällöin pesänselvittäjä voi puolueettomuuttaan vaarantamatta kuitenkin antaa osakkaalle valtakirjan tilien selvittelyyn. Osakas vastaa kuluista.

Pesä on oltava jakokunnossa, jotta pesänjakaja voi jakaa pesän. Tämä tarkoittaa, että kaikki perittävän velvoitteet on täytetty ja vasta tämän jälkeen voidaan jakaa jako-osuudet perillisille. Pesänselvittäjän rooli on kuolinpesän hallinnon kannalta erittäin keskeinen. Jos joku kuolinpesän osakkaista on vajaavaltainen, tulee häntä edustaa edunvalvoja.

Selvityksen aikana kuolinpesän osakkaiden edut osoittautuvat usein vastakkaisiksi.  Tällöin selvittäjän tulee pyrkiä toimimaan siten, että hänen toimintansa ei aseta hänen puolueettomuuttaan vaaraan. Puolueettomana toimiminen ja velvollisuus toimia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti aiheuttaakin usein pesänselvittäjälle ongelmatilanteita. Joskus mahdollisimman nopea toimiminen saattaa johtaa siihen, että pesänselvittäjä joutuu harkitsemaan oman toiminnan puolueettomuuden vaarantumisen riskiä.

Jos kuitenkin pesänselvittäjä joutuu tehtäväänsä suorittaessaan tekemään ratkaisuja asioiden eteenpäinviemiseksi ja ratkaisuissa joku kuolinpesän osakkaista voi saada hyötyä, on vaarana, että pesänselvittäjä on tehnyt jonkun osakkaan mielestä puolueellisen ratkaisun. Tämän vuoksi pesänselvittäjän tulisi pyrkiä rajata toimintaansa siten, että hänen toimintansa kuolinpesässä koituu kaikkien pesän osakkaiden hyväksi.

Jakokuntoisuuden perusedellytykset ovat PK 23:2 mukaisia ja asettavat siten pesänselvittäjän toiminnalle tavoitteet. Jotta pesä voidaan jakaa, on perukirjoitus tullut toimittaa, legaatti täyttää ja pesän velat on tullut selvittää ja maksettu tai järjestelty. Velkojen järjestelyyn tarvitaan yleensä rahoittajan suostumus. Mikäli velkoja on maksamatta, tulee varat niiden maksuun erottaa kuolinpesästä ennen jakoa. Virallisselvityksen ollessa kyseessä, on pesänselvittäjän tullut ilmoittaa pesänselvityksen päättyneen ja myös tehneen selvityksen pesän hoitamisesta.

Lopputilitys/vahingonkorvausvastuu

Pesänselvittäjällä on lopputilivelvollisuus viimeistään, kun pesänselvitys on saatettu loppuun. Lopputilitykselle ei ole asetettu laissa varsinaista määrämuotoa tai sisältöä. Vähimmäisvaatimus on, että jakoa suorittavalle toimitetaan omaisuusluettelo ja jäämistöä koskeva selvitys asianmukaisine tilitositteineen. Lopputilityksen yhteydessä tulee antaa muutoksenhakuohjaus. Osakkaille on ilmoitettava, että pesänselvittäjän hallintoa voidaan moittia kolmen vuoden kuluessa tilityksen antamisesta lukien.

Mikäli pesänselvittäjä on aiheuttaa vahingon kuolinpesälle tahallaan tai huolimattomuudesta, on se, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen oikeutettu saamaan korvaus vahingosta. Korvausta voidaan alentaa, mikäli pesänselvittäjän viaksi jää vain lievä huolimattomuus. Hänet voidaan vapauttaa kokonaan korvausvelvollisuudesta, milloin se on vahingon suuruus ja muut seikat huomioon ottaen kohtuullista (harkinta).

Palkkio

Pesänselvittäjällä on oikeus saada palkkionsa ja korvaus kuluistaan kuolinpesän varoista. Mikäli pesän varat eivät riitä, on pesänselvittäjälle tuleva korvaus sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä oli määrätty. Palkkion tulee olla kohtuullinen ja suhteessa pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön. Mikäli hakijoita on useita ja pesän varat eivät riitä, vastaa maksuvelvolliset yhteisvastuullisesti palkkion suorittamisesta (perintökaari 19: 20,1 §).

Avainsanat: , , ,