Kun kuolinpesä on selvitetty, pesänjakaja voi suorittaa perinnönjaon. Pesänjakoa eli perinnönjakoa ei voida aloittaa, ennen kuin pesänselvitys on päättynyt. Perinnönjako voidaan suorittaa sopimusjakona, jolloin käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa ei tarvita. Pesänjakaja määrätään vain, kun osakkaat eivät saa jaettua kuolinpesää sovinnollisesti tai kun siihen on jokin muu syy.

Pesänjakaja voi olla sama henkilö kuin pesänselvittäjäkin. Pesänjakaja luovuttaa perinnönjaossa omaisuuden osakkaille. Jakajan toimivalta päättyy vasta kun omaisuus on luovutettu osakkaille tai hänet on erotettu pesänjakajan tehtävästä ja kun perinnönjako on saavuttanut lainvoimaisuuden. Pesänjakajan tulee ehdottomasti toimia tehtävässään puolueettomasti.

Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus (perintökaari 21:6 §). Pesänjakajan tulee todeta, että kaikki edellytykset pesänjaolle täyttyvät (perinnönjaon yleiset edellytykset).

Tehtävät

Pesänjakajan työ sisältää huomattavan paljon osapuolten kiistatilanteiden selvittämistä sekä myös neuvottelujen kautta ratkaisujen hakemista, mutta myös tarpeen niin vaatiessa lopullisten päätösten tekoa.  

Pesänjakajan tulee suorittaa perinnönjako niin huolellisesti ja kattavasti kuin mahdollista. Perinnönjako on tehtävä sekoittamatta perinnönjakoon mitään siihen kuulumatonta. Pesänjakajalla on yleinen informaatiovelvollisuus. Pesänjakaja ei kuitenkaan saa ryhtyä kenenkään osakkaan avustajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pesänjakaja ei voi ryhtyä antamaan osakkaille juridisia neuvoja. Hän voi ryhtyä toimiin, jotka voidaan katsoa välttämättömäksi jaon kannalta ja jotka hän voi hoitaa vaarantamatta puolueettomuuttaan.

Kun pesänjakaja tekee jaon, on hänen määrättävä perinnönjaolle aika ja paikka. Kutsut on toimitettava osakkaille todisteellisesti. Mikäli jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, tulee kutsu jaosta toimittaa myös ulosottoviranomaiselle.

Pesänjakajan yleisiä tehtäviä on esimerkiksi osakkuusasemien selvitys, omaisuuden luettelointi (perunkirjan perusteella) ja arvostamistehtävät ja yleensäkin jaon edellytysten toteaminen.  

Pesänjakajan tulee aina kannustaa osakkaita sovintoon ja pyrkiä toiminnallaan saada sovinto aikaiseksi.  Sopimuksen syntyessä pesänjakajan tulee tehdä jako sopimuksen mukaisesti. Sopimus on paras ja kuolinpesälle edullisin vaihtoehto perinnönjaossa. Ellei sovinnollista ratkaisua saada aikaiseksi, tulee pesänjakajan ratkaista perinnönjaon riitaisuudet antamalla ratkaisuihinsa oikeudellisesti perustellut ratkaisut.

Perinnönjaon tultua lainvoimaiseksi, päättyy myös pesänjakajan toimivalta. Luonnollisesti toimivalta päättyy myös, mikäli pesänjakaja vapautetaan tehtävästä.

Pesänjakaja voidaan määrätä myös tilanteissa, joissa kuolinpesään ilmaantuu uusia velkoja tai varoja lainvoimaisen pesänjaon jälkeen. Uusi velka voi olla myös selvitys- ja jakokustannuksista aiheutuva palkkio, jota ei ole maksettu ennen omaisuuden luovuttamista osakkaille.

Kuolinpesässä sitä koskevista asioista voidaan päättää laillisesti vasta kun jokainen kuolinpesässä oleva osakas on edustettuna asianmukaisesti. Mikäli pesänjakaja havaitsee kokouksissa, että joku osakkaista tai osapuolista ei välttämättä ole oikeustoimikelpoinen, tulee pesänjakajan hakea kyseiselle osapuolelle edunvalvoja.

Perinnönjakoa toimittavan pesänjakajan tehtävä ja asema on samankaltainen kuin tuomarin tehtävä. Perinnönjakajan tehtävänä on ratkaista osakkaiden oikeudet ja jako-osuudet. Perinnönjakoon tyytymätön kuolinpesän osakas voi moittia pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa käräjäoikeudessa.

Palkkio

Pesänjakajalla on oikeus saada palkkionsa ja korvaus kuluistaan kuolinpesän varoista. Palkkion tulee olla kohtuullinen ja suhteessa pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön (23:4,4 §). 

Moitekanne

Kuolinpesän osakkaan tulee nostaa perinnönjaon moitekanne kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Kanne tulee nostaa muita osakkaita vastaan. Kanteessa kuolinpesän osakas moittii toimitettua perinnönjakoa. Moiteperuste voi olla jokin perinnönjaossa tapahtunut virhe. Moitekanteen voi nostaa pesänjakajan toimittamasta jaosta ja myös sopimusjaosta. Kanne on nostettava perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa. Pesänjakajalla on normaali vahingonkorvausvastuu.

Avainsanat: , , , , ,