Edunvalvontavaltuutus toteuttaa ihmisen omaa tahtoa
Edunvalvontavaltuutus on ennalta varautumista tilanteeseen, jolloin itse ei voi hoitaa asioitaan.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia hyvissä ajoin, sillä sen laatiminen on niin sanottua ennakoivaa oikeusajattelua. Tulevaisuuteen on hyvä varautua jo esimerkiksi työikäisenä, mutta toki valtuutuksen voi tehdä eläkeaikanakin.
Valtuutus astuu voimaan, kun sen laatija tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutuksella on mahdollista välttää edunvalvojan määrääminen.
Valtuutetuksi on syytä pyytää henkilö, johon valtuuttaja luottaa. Valtuutetun ei tarvitse olla perheenjäsen, vaikkakin useimmiten valtuutetuksi sekä toissijaiseksi ja varavaltuutetuiksi valitaankin esimerkiksi omia lapsia tai muita läheisiä. Suositeltavaa on, että varavaltuutetuksi pyydetään perheen ulkopuolinen henkilö mahdollisia esteellisyystilanteita varten. Sellainen on muun muassa ensiksi kuolleen vanhemman perinnönjako
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Edellytyksenä on, että hän ymmärtää riittävällä tavalla asiakirjan merkityksen. Esimerkiksi iäkkäiden henkilöiden kohdalla tarvittaessa on hyvä olla liitteenä tuore lääkärinlausunto siitä, että henkilö on kelpoinen laatimaan valtuutuksen.
Valtuutus on tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön on se todistettava. Tärkeää on muistaa, että valtuutus ei tule voimaan sen allekirjoitushetkellä, sillä se saatetaan voimaan Digi- ja väestötietovirastossa . Virastoon lähetetään hakemus, alkuperäinen edunvalvontavaltuutus ja lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan määrätä sekä taloudellisten että henkilöön liittyvien asioiden hoitamisesta tai vain jommastakummasta. Taloudellisia asioita ovat muun muaussa omaisuus ja raha-asiat, kuten laskujen maksaminen. Henkilöä koskevat asiat tarkoittavat terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä päätöksiä. Valtuutettu toimii näissä tilanteissa vain, mikäli valtuuttaja ei itse kykene asiaa ymmärtämään. Päätösvalta on aina valtuuttajalla, mikäli hän ymmärtää asian merkityksen.
Jos valtuuttaja on tehnyt hoitotahdon, niin siitä on hyvä tehdä merkintä edunvalvontavaltuutukseen (edunvalvontavaltakirja). Myös hoitotahtoon on syytä laittaa maininta edunvalvontavaltuutuksen laatimisesta.
Avainsanat: edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto