Avioehtosopimuksella puolisoilla on mahdollisuus sopia, miten heidän omaisuuttaan käsitellään avioliiton päättyessä. Sopia voidaan, että rekisteröidyn parisuhteen taikka avioliiton päätyttyä omaisuutta ei jaeta avioliittolain pääsäännön mukaan eli tasan osapuolten kesken. Kun puolisot solmivat avioliiton tai ovat rekisteröineet parisuhteen, kummallekin syntyy pääsäännön mukaan (ellei avio-oikeutta ole rajoitettu) avio-oikeus kaikkeen toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen toisen puolison omaisuuteen kohdistuva oikeus. Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde purkautuu, nousee avio-oikeus esille. Avio-oikeus merkitsee oikeutta saada yhteisen omaisuuden säästöstä (netto) puolet. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa esimerkiksi avioehtosopimuksella.

Avioehtosopimus on aina tehtävä kirjallisesti sekä sopimus tulee päivätä ja allekirjoittaa. Lisäksi avioehtosopimus tulee todistaa oikeaksi kahden esteettömän henkilön toimesta. Avioehtosopimus on rekisteröitävä asianmukaisesti, muutoin avio-oikeus ei astu voimaan. Avioehtosopimus astuu voimaan kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Mikäli avioehtosopimus laaditaan avioeron vireilletulon jälkeen tai avioliiton jo purkauduttua, ei avioehtosopimus luonnollisestikaan enää voi astua voimaan.

Milloin sitten avioehtosopimuksen laadintaa tulisi harkita?

Ehdottomasta aina ennen avioliiton solmimista asiasta. Avioehdosta tulisi keskustella tulevan puolison kanssa jo ennen avioliiton solmimista. Sopimuksen voi allekirjoittaa ja on myös hyvä allekirjoittaa ennen avioliiton / rekisteröidyn parisuhteen solmimista. Avioehtosopimus on sopimus, joka ei synny, ellei molemmat osapuolet ole yhtä mieltä sopimuksen sisällöstä eli erimielisyystilanteessa saattaa sopimus jäädä tekemättä.

Avioehtosopimuksen laatimista kannattaa harkita esimerkiksi tilanteissa joissa puolisoille on ehtinyt karttua omaisuutta ennen avioliiton solmimista. Avioehtosopimuksen laatimista kannattaa myös harkita, mikäli tiedetään, että toiselle tai molemmille puolisoille on tulossa perintöä. Mahdollista tietenkin on, että perittävät ovat testamentissaan määränneet jo perillistensä puolisoiden avio-oikeuden pois tai lahjakirjaan sisältyy lahjansaajan puolison avio-oikeuden poissulkeva lauseke. Tästä huolimatta, mikäli halutaan olla varmoja siitä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen, on syytä tehdä avioehtosopimus.

Myös tilanteissa, joissa toinen puolisoista on yrittäjä, voi olla tarkoituksenmukaista turvata, ettei avioliiton purkautuessa avioliiton päättyminen tuota ongelmia esimerkiksi yrityksen hoitamisen suhteen. Osuus yrityksestä on pääsääntöisesti ilman avioehtosopimusta ositettavaa varallisuutta, jonka arvostamisen suhteen voi ositus osapuolilla olla suuriakin näkemyseroja ositustilanteessa.

Lähtökohta on kuitenkin aina osapuolten tarkoitus ja tahto. Jotta avioehtosopimuksesta muodostuu osapuolten tarkoituksen ja tahdon mukainen, on avioehtosopimuksen laatimisessa hyvä käyttää apuna asiantuntijaa. Avioehtosopimuksen tarkoitus ja sen myötä avioehtosopimuksen sisältä voi vaihdella hyvinkin paljon. Avio-oikeuden voi poissulkea joko kokonaan tai osittain. Avio-oikeudesta voidaan sopia myös siten, että se on voimassa avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan, mutta avio-oikeutta ei olisi avioliiton päättyessä avioeroon. Avio-oikeus voidaan sulkea myös vain jonkun tietyn omaisuuden osalta tai avioehtosopimuksessa toinen puoliso voi haluta antaa avio-oikeuden toiselle puolisolle, vaikka toinen puoliso ei anna omaan omaisuuteensa avio-oikeutta.

Myös mikäli testamentti tehdään tai on jo tehty, kannattaa verotuksellisistakin syistä huolehtia, että avioehtosopimus ja testamentti kulkevat ns. ”käsi kädessä.” Erityisesti uusioperheissä avioehtosopimuksen ja testamentinkin laadintaa voi olla syytä miettiä. Omaisuutta voidaan haluta ohjata kaikille perheen lapsille eli myös uuden puolison lapsille tai omaisuus halutaan pitää omilla biologisilla lapsilla. Avio-oikeuden kautta omaisuus saattaa siirtyä myös taholle, minne sen ei halua lopulta päätyvän.

Lisäksi täytyy muistaa, että puolison ollessa lapseton, hänet perii perintökaaren mukaisesti jäljelle jäänyt puoliso eli leski ellei lapseton puoliso (perittävä) ole testamentilla toisin määrännyt. Eli avioehtosopimus ei poista kyseisessä tilanteessa perintöoikeutta. Avio-oikeus ja oikeus toisen puolison perintöön ovat siis kaksi täysin eri asiaa.

Avainsanat: , , , , ,