Avioliiton päättämisestä saadaan päätös tuomioistuimesta kirjallisen hakemuksen myötä. Avioerohakemuksen voi lähettää käräjäoikeuteen esimerkiksi postin kautta tai myös sähköpostitse. Hakemuksen voi tehdä toinen puoliso yksin tai puolisot yhdessä. Avioero voidaan myöntää kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumisen jälkeen. Mikäli puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, voidaan avioeron myöntää myös ilman harkinta-aikaa. Avioerohakemusta ei tarvitse perustella ja avioero myönnetään aina kun sitä haetaan.

Hakemuksen ollessa puolisoiden yhteinen, alkaa harkinta-aika kulua siitä, kun hakemus on jätetty tai saapunut käräjäoikeuteen. Mikäli hakijana on ollut vain toinen puoliso, alkaa harkinta-aika siitä, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Harkinta-ajan alkamisesta saapuu käräjäoikeudesta ilmoitus, jossa ohjeistetaan miten toimia harkinta-ajan päätyttyä. Mikäli harkinta-ajan jälkeen ei jätetä uutta vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta, raukeaa avioerohakemus ja avioliitto jää voimaan.

Rekisteröity parisuhde voidaan purkaa käräjäoikeuden päätöksellä, jolloin sovellettavaksi tulee avioeroa koskevat säännökset.

Avioero on vaikea ja tunteita nostava tapahtuma. Usein avioliiton päättymisen vuoksi joudutaan monien muidenkin asioiden osalta vaikeiden kysymysten ääreen. Näitä voi olla esimerkiksi kysymys siitä, kumpi puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin, velkojen järjestelyt, ositukseen / omaisuuden erotteluun liittyvät kysymykset, lapsiin liittyvät kysymykset (huolto, asuminen, lasten tapaamisoikeudet), elatusavun suorittamisvelvollisuudet ja monet muut kysymykset, joissa toimistomme lakimiehet voivat auttaa teitä.

Toivottava ja ehdottomasti paras toimintatapa olisi, että asiat saataisiin hoidettua osapuolten kesken sovinnollisesti. Lakimiehen tulee aina ensisijaisesti ohjata osapuolia sopimuksen syntymiseen.

Sopimusten laatimisessa on hyvä käyttää apuna asiantuntijaa etenkin ositukseen liittyvissä sopimuksissa. Virheellisellä tavalla laadittu ositus voi johtaa tietyissä tapauksissa ylimääräisten verojen suorittamisvelvollisuuteen.

Ellei yhteistä näkemystä saavuteta osapuolten kesken omaisuuden osituksen / erottelun suhteen, voidaan hakea pesänjakaja toimittamaan omaisuuden ositus / erottelu. Mikäli lapsien asioista ei saada sovintoa aikaiseksi (sopimus lastenvalvojan luona), joudutaan asia viemään käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Myös tuomioistuimessa voidaan asiaa yrittää kuitenkin vielä sopia joko tuomioistuinsovittelussa tai lapsiasioiden osalta Follo-sovittelussa.

Avainsanat: , , , , , , , , ,