Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1:1 §)

Huoltajan tehtävät: Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.

Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1:4 §).

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1:2 §).

Lapsen oikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa

Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2:9 c §).

Lapsen asuminen

Lapsen asumisesta sovittaessa/päätettäessä lähtökohta tulee aina olla lapsen etu. Mikäli vanhemmat ovat yhteishuoltajia, mutta asuvat erillään, tulee ratkaistavaksi, kumpi vanhemmista on lähivanhempi eli kumman vanhemman luona lapsi asuu.  

Lapsen etua harkittaessa eli lapsen asuinpaikkaa päätettäessä tulee aina pohdittavaksi, miten lapsen asuminen ja muutkin arkeen liittyvät asiat olisi järjestettävä. Lapsen asuminen voi toteutua esimerkiksi siten, että lapsi asuu toisen vanhemman luona tai vuorotellen kummankin vanhemman luona. Mikäli lähivanhemman (jonka luona lapsi asuu) tarkoitus on muuttaa asuinpaikkaa, tulee lähivanhemman ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan, mikäli tulevalla muutolla voidaan katsoa olevan vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen etävanhemman luona (jonka luona lapsi ei asu). Ilmoitus tulisi tehdä niin hyvissä ajoin kuin on mahdollista, vähintään 3 kk ennen suunniteltua muuttoa.

Lapsen elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. (Laki lapsen elatukessta 1:1 §). Vanhempien elatuskyky arvioidaan päätettäessä lapsen elatuksesta. Elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon huoltajan ikä, työkyky ja mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuu. Kyseessä on lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Oikeus päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Avainsanat: , , , , , , ,